Uskon että kokemuksessa ei oikeastaan ole mitään kovin mystistä, jokaisessa ihmisessä on olemassa tämä sama voima. Monessa muussa kulttuurissa tämä on itsestään selvää mutta täällä länsimaissa olemme menettäneet kontaktin tähän syvällä meissä itsessämme olevaan voimalähteeseen. Täällä keskustellaan siitä että onko tällaista ilmiötä kuin jumala lainkaan olemassa, mikä osoittaa sen että hyvin harvalla ihmisellä täällä on omakohtaisia kokemuksia asiasta. Asian kokeneille kysymys tuntuu aika absurdilta. Mutta kaikkihan rakentavat oman todellisuutensa ja saavat uskoa mihin lystäävät, turha näistä on kiistellä.
Kokemukset henkimaailman olennoista nähdään tietenkin täälläpäin mielisairauden merkkeinä. Minusta tämä on asia missä joillakin psykiatreilla menee puurot ja vellit pahasti sekaisin. Ei se että näkee enkeleitä tai toiselle puolelle siirtyneitä tai henkiolentoja tee ihmisestä sairasta. On paljon ihmisiä jotka pystyvät toimimaan erinomaisen hyvin yhteiskunnassa siitä huolimatta että he kuulevat ja kokevat asioita joita normaalisti ihmiset eivät koe. Sylvia Browne on amerikkalainen meedio joka näkee kuolleita ihmisiä ja jolla on kontakti henkioppaaseensa. Hän on myös tunnettu ja menestynyt kirjailija jolla ei varmaan ole nappulastakaan pulaa. Neal Donald Walsh on kirjailija joka on kirjoittanut monta kirjaa keskusteluistaan Jumalan kanssa, näitä on myyty miljoonia. Doreen Virtue, joka on psykologian tohtori ja on myös kirjoittanut monta kirjaa aiheesta indigolapset, myöntää avoimesti näkevänsä enkeleitä. Näille henkilöille ja monille muille tämä "näkymättömän maailman" kokeminen on lahja jota he hyödyntävät jokapäiväisessä elämässään.
Monelle normaalitallaajalle nämä asiat ovat aivan huuhaata. Ja mielestäni onkin vähän liikaa pyydetty että joku uskoisi itse näihin asioihin jos ei ole niitä kokenut. Mutta tietynlainen avoimuus olisi kuitenkin suotavaa: kukaan ei voi varmuudella sanoa mikä on totta ja mikä ei. Itse en ole nähnyt henkiä mutta en voi sen perusteella mennä sanomaan ettei niitä ole olemassa. "Henkimaailma" ei ole fyysinen rinnakkaistodellisuus kuten se monen skeptikon mielikuvassa varmaan esiintyy (ja on siksi mahdoton) vaan ei-fyysinen, ei-aikasidottu ulottuvuus jossa ei päde fyysisen maailman lait. Voidaan esimerkiksi ajatella unia, ajatuksia tai mielikuvia. Nämä ovat asioita jonka olemassaoloa kukaan ei kiistä vaikka kukaan ei ole niitä fyysisesti nähnyt (paitsi ehkä jotain sähköimpulsseja aivoissa...). Henkimaailma on olemassa vähän samanlaisella "taajuudella". Luulisin.
Onko henkimaailma sitten jotain mitä ihminen itse luo itselleen, vai onko se jokin erillinen todellisuus? Onko tällä kysymyksellä mitään väliä? Onhan nähty että henkiset oppaat, enkelit ja Jumala voivat olla ihmisille suureksi avuksi. Saattaa olla että nämä ilmiöt ovat ihmisen epäsuoraa kommunikointia jonkin itsessään piilossa olevan resurssin kanssa. Tai sitten on olemassa meistä erillään olevia korkeamman tietoisuuden omaavia valo-olentoja jotka ovat täällä auttamassa meitä. Mielestäni kumpaakaan näkemystä ei voi kiistatta todistaa oikeaksi. Vedän joitain johtopäätöksiä esim. siitä että ihmiset joilla on ollut lähellä-kuolemaa-kokemuksia kertovat nähneensä "valon", kohdanneensa kuolleita omaisiaan ja valo-olentoja ollessaan kuolleeksi todettuja eli aivosähkökäyrän näyttäessä nollaa. Jos kyseessä olisi hallusinaatio aivosähkökäyrässä näkyisi jonkinlaista toimintaa.
Psykoosi on monelle ihmiselle henkinen tai hengellinen kokemus, psykoosin aikana tapahtuu joku herääminen tai avautuminen joka mahdollistaa "henkimaailman" asioiden kokemisen. Yleensä tällaiset kokemukset yritetään lääkityksen avulla sitten hävittää. Niitä pidetään merkkinä patologiasta siksi että ne esiintyvät samaan aikaan kun ihminen voi muutenkin olla sekavassa tilassa. Jos henkimaailman kokemukset suuresti pelottavat tai ovat liian epämiellyttäviä, lääkitys on ehkä hyvä keino, tästä jokainen päättää itse. Mutta näistä kokemuksista voi myös löytää apua ja voimaa ja silloin niiden leimaaminen haitalliksi hallusinaatioiksi pikemminkin haittaa paranemista sen sijaan että edesauttaisi sitä. Mielestäni nämä kokemukset voivat olla psykoosin positiivinen sivutuote jota ei kannata hukata.
Olet perehtynyt asiaan syvällisesti, objektiivisuus tekee tästä laajemminkin levitettävän kannanoton. Avarakatseisuutta tarvittaisiin tähän(kin) kulttuuriin, jotta elämän rikkaus pääsisi monimuotoisuudessaan esiin.
VastaaPoistahttp://koti.phnet.fi/petripaavola/enkelinilmoitus.html
VastaaPoistaTodella jännä enkelin ilmoitus ja ilmestyminen!