Psykiatria näkee psykoosin useimmiten pelkästään sairautena ja patologiana. Mutta psykoosi voi myös olla elämänkatsomusta muuttava henkinen kriisi jonka seurauksena ihminen on tasapainoisempi ja toimintakykyisempi kuin ennen kriisiä. Jotta tämä olisi mahdollista, psykoosin kokeva tarvitsee asiasta oikeaa tietoa, ja ympärilleen ihmisiä jotka ovat tietoisia tällaisen kriisin eheyttävästä ja transformatiivisesta luonteesta.



lauantai 9. tammikuuta 2010

Perustietoa psykoosista henkisenä kriisinä

Etsin netistä tietoa suomeksi psykoosiin liittyvistä henkisistä kokemuksista, tai psykoosista henkisenä kriisinä. En löydä mitään. Voiko olla että täällä asiasta ei ole yhtään tietoa? Englanniksi asiasta löytyy runsaasti tietoa ja ruotsiksikin jonkun verran. Parhaat lähteet joita olen löytänyt on spiritualemergency.blogspot.com ja bipolar-or-wakingup.blogspot.com. Alan ihmisiä jotka työskentelevät asian parissa on m.m. Stanislav ja Christina Grof, Emma Bragdon, David Lukoff. Uraa uurtavaa tutkimusta aiheesta on tehnyt m.m. John Weir Perry ja R.D. Laing.

On todella harmi että psykoosista henkisenä kriisinä ei löydy tietoa suomeksi. Luulen että tässä maassa on valtavasti ihmisiä jotka ovat saaneet kertakaikkiaan vääränlaista hoitoa. Alan tutkijat ovat sitä mieltä että osa psykooseiksi luokitelluista häiriöistä ovat todella psykooseja, mutta usein saman leiman saa kun kyseessä on henkinen tai hengellinen kriisi.

Kirjoitin Mielenterveyden keskusliiton Revanssi-lehteen ajatuksiani psykoosista, kopioin sen nyt tähän:

Psykiatria näkee psykoosin yleensä sairautena, mutta psykoosi voi myös olla elämänkriisi jolla on syvälle ulottuva positiivinen vaikutus ihmisen elämään. Psykiatrien käyttämässä diagnostiikkamanuaalissa DSM-IV:ssa on uusi diagnoosi "Religious or Spiritual Problem", tämä muistuttaa tavallista psykoosia mutta sillä on parempi ennuste: ihminen voi kriisin jälkeen olla paremmassa psyykkisessä kunnossa kuin ennen kriisiä. Kysymyksessä voi olla äkillinen ja raju henkinen muutosprosessi, henkinen herääminen tai tajunnanlaajeneminen, jonka kautta ihminen löytää itsestään uusia kykyjä ja uusia ulottuvuuksia.

Amerikkalainen psykiatri Stanislav Grof tutkii vaimonsa Christinan kanssa eri tajunnan tasoja ja puhuu henkisestä heräämisestä psykoosin yhteydessä. Kun kyseessä on tämänlainen muutosprosessi, ihminen tarvitsee tukea ja tietoa prosessista, ja silloin prosessin keskeyttäminen esimerkiksi lääkityksen avulla on haitallista. Sen sijaan ihminen tarvitsee apua prosessin läpikäymisessä ja prosessin ymmärtämisessä ja integroinnissa.

On monia muita psykiatreja ja psykologeja sekä maallikoita jotka työskentelevät tästä näkemyksestä lähtöisin. Yhteistä heille on se, että heillä on omakohtaisia kokemuksia psykoottisesta maailmasta. Koululääketieteeltä ja useimmilta psykiatrilta nämä kokemukset puuttuvat. Psykiatria ei myöskään ole kovin paljon tutkinut psykoottisia kokemuksia ja yrittänyt ymmärtää ja tulkita niitä, vaan leimaa ne hallusinaatioiksi ja harhoiksi eikä pidä kokemuksia arvossa. Kuitenkin se mitä ihminen kokee psykoosissa on syvältä hänen alitajunnastaan kumpuavaa materiaalia, joka vastaanotettuna ja oikein tulkittuna voi auttaa ihmistä suuresti ymmärtämään itseään syvällisellä tasolla.

Mitä psykoosissa tapahtuu?

Erään näkemyksen mukaan psykoosissa ihmisen ns. egorakenteet hajoavat ja ihmisen piilossa ollut osa ikäänkuin ottaa vallan. Egorakenteet ovat ne osa ihmistä jotka ovat syntyneet kasvatuksen, kulttuurin ja muiden ihmisten odotusten perusteella, ihmisen "uloin kerros". Usein nämä egorakenteet eivät vastaa sitä mitä ihminen todella haluaa ja silloin ihminen voi ajautua kriisiin tai jokin vaikea tapahtuma voi syöstä ihmisen tyhjän päälle.

Kun on kyseessä psykoosia muistuttava henkinen kriisi, se mikä on sairasta ei ole itse psykoosi vaan psykoosia edeltänyt persoonallisuus. Ihminen ei ehkä syvällisellä tasolla ole ollut kontaktissa itseensä ja ei ehkä ole elänyt omista tarpeistaan käsin vaan muiden odotusten mukaan. Psykoosi on psyyken epätoivoinen yritys eheyttää ihmisen mieli ja saattaa hänet kontaktiin oman itsensä kanssa. Sen takia psykoosiin tulisi suhtautua arvokkaana kokemuksena, jolla voi olla jopa parantava vaikutus. Kaikki psykoosit eivät ehkä ole henkisiä heräämisiä, mutta jos ihminen psykoosin aikana tuntee itsensä euforiseksi ja energiseksi ja tuntee että on tapahtumassa jotain "elämää suurempaa", on luultavaa, että kyseessä ei ole sairaus vaan kriisi, jolla voi olla positiiviset vaikutukset.

Psykoosissa ihminen voi kokea edellämainittua euforiaa ja energisyyttä. Unentarve voi vähentyä ja ihminen kokee todellisuuden eri tavalla, aistituntemukset muuttuvat paljon vahvemmiksi. Ihminen voi kokea uudenlaisen yhteyden kaikkeen olemassa olevaan ja tuntea korkeamman voiman läsnäolon. Melko tavallista on että ihminen kokee tai kuulee Jumalan tai kokee olevansa uudelleensyntynyt Jeesus. Nämä kokemukset eivät ole ollenkaan niin "sairaita" kuin miltä kuullostavat, ja niillä voi olla suuri elämänkatsomusta muuttava vaikutus ihmiseen. Erään teorian mukaan kokemus on niin mullistava, että sitä on vaikea edes sanoin kuvailla ja lähimmin sitä voi kuvailla käyttäen symbolisia käsitteitä kuten Jeesus ja Jumala. Jumala on sanoinkuvaamaton rakkauden voima joka löytyy jokaisen ihmisen sisältä. Myös epäuskonnollisesti voidaan puhua ns. Kristus-tietouden kohoamisesta ihmisessä: henkilössä aktivoituu sydänkeskuksesta käsin uudenlainen empatia kaikkea elävää kohtaan, eli ihminen löytää itsestään puolen jota Jeesus symbolisoi. Kokemus on niin valtava, että ihmiseltä voi hetkeksi mennä jalat alta, mutta tästä kokemuksesta palautuu kyllä normaalielämään. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää että nämä kokemukset ja niiden arvo ymmärretään, ja että ihminen ei kadota kaikkia uusia puolia jota hän on voinut löytää itsessään, vaan että hän voi integroida ne persoonallisuuteensa. Silloin psykoosiaikaisista kokemuksista voi tulla voimavara, sen sijaan, että ne olisivat jotain negatiivista, jota vastaan täytyy taistella. Ikävä kyllä nykypsykiatria harvoin pystyy auttamaan ihmistä tässä prosessissa, ja sen seurauksena moni henkisen muutoskriisin läpikäynyt hylkää kokemuksensa patologiana ja masentuu kokemuksen jälkeen.

Psykoosissa ihminen menee "rajan toiselle puolelle" eli tekee matkaa psyykensä osiin, jotka ovat muuten piilossa, omaan alitajuntaansa. Koska ihminen on eri tajunnan tilassa, normaalitodellisuus alkaa näyttää erilaiselta, ihminen projisoi materiaalia alitajunnastaan päivätodellisuuteen. Monet asiat ympäristössä ottavat silloin eri muodon ja niiden merkitys ihmiselle muuttuu. On tärkeää, että ympäristö ymmärtää, että psykoosissa oleva ihminen näkee ja kokee tämän takia kaiken eri tavalla ja että ihmistä ei kannata yrittää saada näkemään todellisuutta normaalilla tavalla. Jonkun ajan kuluttua kriisi menee yleensä itsellään ohi. Ihminen ilmaisee kokemansa usein symbolikielellä, joten varsinkin hoitohenkilökunnan olisi tärkeää yrittää ymmärtää näitä symboleita, sen sijaan että kokemukset leimataan harhoiksi ja hallusinaatioiksi. Kokemukset voivat olla ihmiselle itselleen kovin tärkeitä ja merkityksellisiä, ja hänen tulisi saada käydä ne läpi turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä.

Psykoosissa voi myös nousta esille piilossa olleita traumoja ja niihin kytkettyjä tunteita ja pelkotiloja. Siksi psykoosi ei aina ole pelkästään miellyttävä ja euforinen kokemus. Ihminen on myös tuntemattomalla maaperällä omassa alitajunnassaan ja tämä voi olla pelottava kokemus. Ympäristön ymmärtävä ja rauhoittava suhtautuminen voi tässä auttaa suuresti. Psykoosissa ihmisellä voi olla suuri tarve jakaa kokemuksensa ja ympärilläolijoiden tulisi ottaa tämä vastaan tuomitsematta kokemuksia. On virhe yrittää vakuuttaa ihmiselle että se mitä hän kokee ei ole totta tai kieltää häntä puhumasta siitä. Esiin nousseiden traumojen ja pelkotilojen läpikäyminen vi olla raskasta ja pelottavaa, mutta sillä voi olla hyvin helpottava vaikutus ihmiselle itselle, kun psosessi on käyty läpi.

Filosofi Ken Wilberin mukaan ihminen kehittyy henkisesti koko ajan, tapahtuu niin kutsuttua tietoisuuden evoluutiota. Ihminen kehittää syvällisemmän ymmärryksen omasta itsestään ja omasta tarkoituksestaan maailmankaikkeudessa. Joskus tämä henkinen kehitys ottaa äkkipyrähdyksen ja ihminen voi joutua sen aikana kriisiin tai sitten joku kriisi työntää ihmisen eteenpäin tietoisuuden kehityksen polulla. Nämä kriisit voivat olla vaikeita ja vaativia, mutta niillä voi oikein ymmärrettynä olla positiivinen vaikutus ihmisen omaan henkiseen kehitykseen. Toivon että psykiatria tulevaisuudessa kehittyy ymmärtämään psykoosissa piilevät positiiviset aspektit.

1 kommentti: